Tangon iltapäivää Blomin taiteilijakodissa 18.11.2018

Eipä olisi arvannut Frans Oskar Blom rakennuttaessaan 1889 talon perheelleen Eläintarhantie 14:ään, että runsaat sata vuotta myöhemmin alakerran salissa raikaisi tango – eihän meidän tuntemaamme tangoa silloin edes ollut olemassa.

1990-luvulla Helsingin kaupunki hankki uusrenessanssityylisen rakennuksen omistukseensa ja restauroi sen alkuperäisen hengen mukaiseksi. Vuodesta 2000 lähtien Eläintarhan huvilan yläkerran viisi asuinhuonetta ovat toimineet ulkomaisten taiteilijoiden residenssinä.

Alakerran 1800-luvun porvariskoti-kotimuseo kristallikruunuineen, kuviotapetteineen, kehyspeileineen ja niskaa kutittelevine huonepalmuineen tarjosi oivat puitteet iltapäivätangolle.

Tangoon tarvittiin sunnuntaina ei kahta vaan enimmillään viisi.Anthony ja Liis Marini (viulu), Laura Kajander (alttoviulu), Lea Pekkala (sello) ja Mikko Helenius (bandoneon, laulu) vetäisivät niin Piazzollan, Gardelin ja Bachin kuin myös Luis Fiestasin, Antero Jakoilan ja Toivo Kärjen sävellyksiä intohimolla ja  taidolla. Käpylän kirkon kanttori Mikko Helenius värisytti komealla äänellään kuulijoita suomalaisen tangolaulajan tavoin.

Vaan missä oli Unto Mononen ja Satumaa, kaikkien suomalaistangojen arkkityyppi? Seuraavalla kerralla!

Salin täysi yleisö sai elävän tangomusiikin lisäksi kuulla Alfonso Padillan, Helsingin yliopiston musiikkitieteen emerituslehtorin, kiinnostavaa katsausta tangon historiaan.

Tango on paljossa velkaa barokkimusiikille; siksi J. S. Bach oli aivan paikallaan konsertissa. Piazzollankin toinen jalka on barokissa, toinen populaarimusiikissa ja jazzissa.

Tango syntyi satamien bordelleissa, joissa soitettiin alkuun instrumentaalikokoonpanolla. Euroopassa tangoa kuultiin 1900-luvun ensi vuosikymmenellä. Suomeen tango kantautui 1910-luvulla.

Eläkkeelle jäätyään Padilla on antautunut täysillä suomalaisen tangon tutkimiseen. Kuudentuhannen tangolevytyksen kuuntelu-urakka on vielä kesken. Erikoista Suomessa on se, että tango on maaseudun tanssilavojen musiikkia, kun muualla tango on urbaania.

Pimentyneeseen iltaan Tokoinrantaa pitkin kävelin Täysikuutahiljaa hyräillen… Tango koskettaa suomalaisen mieltä ja sielua. Tangon kautta suomalainen kertoo asioita, joita ei muuten pysty ilmaisemaan, tunteellisesti, rajusti, kaihoisasti, mustasukkaisesti, herkästi, intohimoisesti.